VILJAMAKASIINI

 Kivijärveä koettelivat ankarat katovuodet 1860-luvulla, pääosin hallan seurauksena. Jo 1858 tuli heikko sato, samoin 1860-1867. Peräkkäiset vuodet lisäsivät kuolleisuutta ja velkaannuttivat viljelijöitä. Karjaa jouduttiin teurastamaan ruoaksi ja pettuleipää syötiin lähes kaikkialla.

Kivijärvellä sijaitseva viljamakasiini valmistui 1858, sen jälkeen kun makasiinit olivat vuotta aiemmin tulleet viljamakasiiniasetuksen mukaisesti pakollisiksi. Mitä ilmeisimmin viljamakasiini ei ole alkuperäisellä paikallaan, vaan siirretty. Siitä kielivät paitsi numerointi vahvoissa seinähirsissä myös lehtiuutinen vuodelta 1881: "Pitäjän makasiinista on meille kerrottu se wähän outomainen seikka, että, kun makasini päätettiin muutettawaksi, entinen makasinipaikka jätettiin, mutta uutta ei ole wielä saatukaan sijaan, jott' ei nykyjään olekaan paikkaa, mihin pantaisiin jywät, jotka ympäri pitäjän owat lainana ja nyt olisivat yhteen koottawat jossakin talletettawiksi wastaista lainausta warten". 

Viljamakasiiniin tehtiin kaksinkertainen hirsirunko varkauksien estämiseksi. Ei auttanut nälkää näkevän perheen isännänkään yrittää navaroida viljaa seinän läpi, sillä joko navari ei yltänyt viljasiilon seinään tai jos ylsikin, vilja valui seinien väliin viljamakasiinin sisäpuolelle.

Alakerran kahdeksan viljasiiloa ja yläkerta täytettiin viljalla yläkerrassa olevista aukoista. Viljamakasiiniin siis varastoitiin siemen- ja syöntiviljaa katovuosien varalle. Viljalainat piti maksaa parempina vuosina takaisin sovituin koroin. Viljamakasiinissa oli myös osasto köyhäinhoidon viljavarastolle eli makasiini toimi myös eräänlaisena sosiaalihuoltona.

Viljamakasiini oli Kivijärven, Pudasjärven kylien sekä Saarenkylän yhteinen. Viljamakasiinin ovessa on kolme lukkoa ja kolmella kyläkunnalla oli kullakin yksi avain. Oven avaamiseen tarvittiin siis kolmen eri kylän miehet.

Lainajyvästöt lakkautettiin 1950-luvulla, joten toimintaa kesti lähes sata vuotta.