Kivijärven kukko

Taustaa

Kivijärven ensimmäisen kirkon rakentamisesta, erityisesti paikan valinnasta, on olemassa lukuisia tarinatoisintoja, joista alla ote varhaisimmasta, vuonna 1850 muistiin merkitystä:

”…tuumattiin tehdä kirkkoa yhteen Kivijärvessä olevaan saareen, sentähden muka, että koko seurakunnalla olisi huokeampi kulku yhdistyspaikkaansa. Miehiä kokountui pian koko joukko saareen, jossa kirvesten jyske kukatiesi ensikerran maalimassa alkoi kaikua… Kohta jo saaressa välkkyi uusi kirkon salvos venemiesten outoihin silmiin… Sitä surkeampaa on mahtanut olla, kun heidän toivonsa tahtoi menneä mitättömäksi. – Salvos kyllä saatiin alulle; vaan mitäpä siitä, kun ei sitä saatu kokoamaan sen siitään. Mikä päivällä rakennettiin, se yöllä aina särkyi ihan maata myöten.

… Viimen ratkastiin asia siten, että saareen tuontiin suuri komea kukko ja lähetettiin se menemään saaren länteisestä hiekkaniemekkeestä minne meni. Jossa sitte kukko löydettäisiin, siihen piti kirkkoki tehtämän… Viimein löydettiin se elävänäkö vai kuolleena, siinä niemessä mannermaalla, jossa Kivijärven kirkko vieläkin seisoo, nimittäin Kukkoniemessä. Saarellakaan josta kukko pantiin kulkemaan, ei silloin vielä ollut mitään erityistä nimeä; vaan siitä ajasta asti ruvettiin sitä sanomaan ja sanotaan vielä tänäänkin ’Lintusaareksi’.

(Kivijärven kirja, s. 528-529)

Yleisimmän toisinnon mukaan kukko laskettiin hirren päällä kulkemaan. Kivijärven vaakunaan on ikuistettu sekä kukko että hirsi.

Vaakunan historiaa / kotiseutujuhla 2008